Siirry sisältöön

Suomenniemen kirkko

Suomenniemen kirkko on 1860-1870-lukujen johtavan suomalaisen arkkitehdin, ylijohtaja Hampus Dalströmin (1829-1882) suunnittelema. Kirkko on rakennettu vuonna 1866 ja se on tyyliltään uusgoottilainen eli samaa tyyliä kuin Mikkelin tuomiokirkko. Kirkkoon mahtuu 600 henkeä. Alttaritaulun Jeesus siunaa lapsia on maalannut taiteilija Hannes Malin vuonna 1924.

Suomenniemen kirkko kesällä.

Suomenkyläntie 12, 52830 Suomenniemi

Avoinna jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien aikana. Muulloin avoinna ryhmille vain tilauksesta.

Max 600 henkilöä

Näytä sijainti kartalla

Esteettömyys
  • Esteetön tila
  • Pysäköinti
Varaus ja tiedustelut

Kirkot ja tilat varataan aina seurakuntapalveluiden kautta.

040 014 3280
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapalvelut

Kirkon historiaa

Muodoltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko. Katolla on monikulmainen kattoratsastaja. Alttaripäädyssä on matala sakaristo ja muissa päädyissä pienet ”eteiskopit”.

Kellotapuli on kirkkoa vanhempi. Vuonna 1777 rakennettu kellotapuli on Suomenniemen vanhin rakennus. Kellotapulissa on kaksi kelloa, vuosilta 1778 ja 1780. Kellotapulin läpi kuljettiin aiempaan kirkkoon ja sen muistoksi kellotapulin takaoveen on sijoitettu Tyyne Nirkko-Leskelän paanutaideteos Käy kirkkoon kansa kappelin.

Nykyiset kirkon 16-äänikertaiset urut valmisti Urkurakentamo Tuomi vuonna 1983. Edelliset, 12-äänikertaiset urut teki Kangasalan Urkutehdas 1921. Kirkko lämmitettiin aluksi kamiinoilla, jotka ovat vielä jäljellä kirkkosalissa.

Urut
Suomenniemen kirkon nykyiset urut ovat Urkurakentamo Tuomen rakentamat vuodelta 1981. Disposition suunnitteli diplomiurkuri Matti-Veikko Kuusi Mikkelistä. Urkujen julkisivun suunnitteli Matti Tuomi Sotkamosta ja värisuunnitelman teki arkkitehti Pauli Vuorinen Lappeenrannasta.

Alttaritaulu
Suomenniemen kirkon alttarialue.

Suomenniemen kirkon nykyinen alttaritaulu on nimeltään Jeesus siunaa lapsia. Sen on maalannut kuvataiteilija Hannes Malin vaimonsa Kyllikin kanssa vuonna 1924.  Taulussa kansaa on kokoontunut katsomaan Jeesuksen toimintaa. Taulu on vaaleasävyinen, alaosastaan suora ja yläosastaan kaareva. Maalaus on tehty kalkkirappaukselle. Malin lienee ollut tuolloisen kirkkoherra Juho Silvennoisen vaimon veli, joten maalaustyö on suoritettu sukulaisvierailujen yhteydessä minimikustannuksin.

Nykyistä alttaritaulua edelsi ensinnäkin vuonna 1899 maalattu Jeesus kahden enkelin keskellä. Sen maalasi lappeenrantalainen maalarimestari A. Niemi ison ristin tilalle. Seuraavan väliaikaisen alttaritaulun aiheesta Siunaava Kristus maalasi kirkkoherra Kustaa Mortimer Martinin rouva Edith Martin. Sekä Niemen että Martinin taulut ovat tuntemattomalla tavalla kadonneet.

Vanhassa, edellisessä Suomenniemen kirkossa ei ollut lainkaan alttaritaulua, vaan sen sijalla oli pieni krusifiksi eli ristiinnaulitun kuva.

Suomenniemen kirkossa on myös kaksi seinäasetelmaa, Ajan aallot ja Soli Deo gloria, joiden muodostamisessa on käytetty vanhoja urkupillejä. Urkupillireliefit ovat Tyyne Nirkko-Leskelän.

Sama tekijä on maalannut kirkkoon myös kaksi taulua. Toisessa tietäjät itäisiltä mailta ovat saapuneet kumartamaan Jeesus-lasta ja toisessa Jeesus on ristillä.

Suomenniemen kirkon alttaritaulu.

Lähde:

  • Suomenniemi 1689–1989 ajan aalloilla – Tyyne Nirkko-Leskelä 1989.
Kattokruunu
Suomenniemen kirkon kristallikruunu.

Suomenniemen vanhasta kirkosta pidettiin vuonna 1870 huutokauppa. Kirkon sai ostettua Johan Aataminpoika Hujala 240 markan hinnalla.

Vanhasta kirkosta saadut rahat käytettiin siihen, että uuteen kirkkoon ostettiin suuri kristallikruunu. 240 markkaa eivät riittäneet kattamaan 424 markan ja 60 pennin kokonaishintaa, joten lisävaroja otettiin ennen kannetuista varoista. 

Lähde:

  • Suomenniemi 1689-1989. Ajan aalloilla. Tyyne Nirkko-Leskelä 1989.