Hautajaiset

Hautajaisjärjestelyt alkavat yhteydenotolla seurakuntapalveluihin tai hautaustoimistoon. Siunaustilaisuuden ajankohta ja paikka sovitaan järjestelyjen alkuvaiheessa. Seurakuntapalveluihin voi ottaa yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse tai verkkoasioinnin kautta. Verkossa voit varata ajan palveluneuvojalle hautajaisjärjestelyiden hoitamista varten sekä tehdä alustavan varauksen siunaustilaisuuden ajankohdasta. Asioida voi myös paikan päällä seurakuntapalveluissa.

Jokainen kirkon jäsen saa kristillisen hautaan siunaamisen. Vainajalla on oikeus kristillisiin hautajaisiin, vaikka osa omaisista ei haluaisi siunausta. Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät ja jos tämän ei tiedetä olevan vainajan vakaumuksen vastaista.

Hautajaiset järjestetään ensisijaisesti vainajan tahtoa kunnioittaen. Vainaja on voinut ilmaista toiveitaan hautaustavasta, siunaustilaisuudesta, musiikista tai muista hautajaisiin liittyvistä asioista joko suullisesti läheisilleen tai kirjallisesti esimerkiksi hautaustestamentissa. Omat toiveensa voi kirjata myös Hautajaissuunnitelma – minun toiveeni -lomakkeelle. Jos vainajan toiveet ovat tiedossa, ne on hyvä ottaa huomioon hautajaisjärjestelyjä suunniteltaessa. Lisätietoa löytyy evl.fi-sivustolta: Hautajaissuunnitelma

Hautaamista varten tarvitaan lääkärin kirjoittama hautauslupa. Hautauslupa toimitetaan ennen hautausta seurakuntapalveluihin sähköpostitse osoitteeseen seurakuntapalvelut.mikkeli@evl.fi tai hautaustoimistoon. Jos käytätte hautaustoimiston palveluita, se voi toimittaa luvan puolestanne. Hautajaisjärjestelyt on kuitenkin mahdollista aloittaa jo ennen hautausluvan saamista.

Lain mukaan vainaja tulee haudata ilman aiheetonta viivytystä. Käytännössä hautajaiset järjestetään yleensä muutaman viikon kuluessa kuolemasta. Surun keskellä on paljon hoidettavia asioita, joten hautajaisjärjestelyille kannattaa varata riittävästi aikaa. Seurakunta tukee ja ohjaa omaisia järjestelyjen eri vaiheissa.

Vainaja voidaan haudata arkkuhautauksena tai tuhkahautauksena. Tuhkaamisen jälkeen uurna voidaan sijoittaa sukuhautaan tai uurnahautaan. Tuhka voidaan myös sirotella siihen varatulle alueelle hautausmaan ohjeiden mukaisesti.

Kaikilla on oikeus tulla haudatuksi kotiseurakuntansa hautausmaalle. Hautausmaalle voidaan haudata myös kirkkoon kuulumaton henkilö. Pyynnöstä vainaja voidaan haudata myös uskonnollisesti neutraalille tunnustuksettomalle hauta-alueelle.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan hautausmailla on sekä arkku- että uurnahautapaikkoja. Uurna voidaan kätkeä suvun olemassa olevaan hautaan tai varata sille uusi hautapaikka. Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa ja Vanhalla Pohjoisella hautausmaalla on uurnahautausalueita. Muistolehtoja on Anttolassa, Haukivuorella ja Vanhalla Pohjoisella hautausmaalla. Vanhalla Pohjoisella hautausmaalla tuhka voidaan sirotella tuhkaholviin tai Veteraanilehdon nurmialueelle. Anttolassa ja Haukivuorella tuhka sirotellaan luonnonmukaiselle alueelle.

Hautapaikka varataan hautajaisjärjestelyjen yhteydessä. Hautaus toimitetaan ensisijaisesti suvulla jo olevaan hautapaikkaan, mikäli siinä on tilaa ja hautaoikeus on voimassa. Tarvittaessa voidaan varata uusi hautapaikka. Uudet hautapaikat osoitetaan hautausmaan vapaista hautapaikoista niiden luovutusjärjestyksen mukaisesti. Hautapaikkatiedot tarkistetaan hautauksesta sovittaessa.

Arkkuhautaus

Arkkuhautauksessa vainaja haudataan arkussa hautausmaalle joko uuteen tai suvun aiemmin hankkimaan hautapaikkaan. Olemassa olevaan hautaan voidaan haudata, jos hautaoikeus on voimassa ja haudassa on tilaa. Hautauksen yhteydessä hautapaikan hallinta-ajan tulee olla voimassa vähintään 25 vuotta. Mikäli hallinta-aikaa on jäljellä vähemmän, sitä jatketaan tarvittavalta osin.

Yleensä arkku lasketaan hautaan siunaustilaisuuden jälkeen. Siunaus voidaan toimittaa kirkossa, kappelissa tai suoraan haudalla. Mikäli siunaustilaisuutta ei järjestetä, arkun hautaan laskemisen ajankohdasta sovitaan erikseen seurakunnan kanssa.

Arkun kantamiseen tarvitaan tavallisesti kuusi kantajaa, jotka ovat usein vainajan omaisia, sukulaisia tai ystäviä. Hautausmaan henkilökunta opastaa saattoväkeä hautauksessa ja arkun hautaan laskemisessa.

Haudalla voidaan viettää yhteinen jäähyväishetki, johon voi sisältyä esimerkiksi kukkien lasku, rukous tai virren laulaminen. Hautauksen jälkeen seurakunta huolehtii haudan peittämisestä.

Hautauksen yhteydessä lasketut kukkalaitteet säilytetään haudalla 14 vuorokauden ajan. Mikäli omaiset haluavat säilyttää kukat tai niihin liitetyt kortit, ne tulee noutaa tämän ajan kuluessa.

Tuhkahautaus

Tuhkahautaus on yleinen hautaustapa arkkuhautauksen rinnalla. Tavallisesti siunaustilaisuus toimitetaan ennen tuhkausta samalla tavalla kuin arkkuhautauksessa. Siunauksen jälkeen arkku jää kappeliin tai kirkkoon, josta hautaustoimisto kuljettaa vainajan krematorioon tuhkattavaksi.

Tuhkasiunauksessa muistokukat lasketaan siunaustilaisuuden yhteydessä. Omaiset voivat viedä kukat myöhemmin hautapaikalle tai muistelupaikalle.

Tuhkauksen jälkeen tuhka sijoitetaan uurnaan. Uurna voidaan haudata suku- tai uurnahautaan, muistolehtoon tai tuhka voidaan sirotella sille varatulle sirottelualueelle. Tuhkan sijoittamisesta sovitaan seurakunnan kanssa.

Uurnan laskemisen yhteydessä voidaan järjestää lyhyt rukous- tai muistotilaisuus. Tilaisuuden voi toimittaa pappi, muu seurakunnan työntekijä tai omaiset keskenään.

Hautaustoimilain mukaan tuhka tulee haudata tai sijoittaa pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan hautausmailla uurna voidaan sijoittaa sukuhautaan, uurnahautaan tai muistolehtoon. Tuhkaa voidaan sirotella myös seurakunnan osoittamille sirottelualueille. Lisätietoja eri vaihtoehdoista saa seurakuntapalveluista.

Muistolehtoon haudattaessa seurakunta huolehtii uurnan hautaamisesta. Hautaus voidaan toimittaa sulan maan aikana, ja sitä varten varataan aika seurakuntapalveluista. Muistolehto on yhteinen ja anonyymi hautapaikka, minkä vuoksi uurnan tarkkaa sijoituspaikkaa ei merkitä eikä ilmoiteta omaisille.

Uurnan hautaamista sukuhautaan varten varataan aika seurakuntapalveluista. Seurakunta valmistelee hautapaikan etukäteen kaivamalla uurnahaudan valmiiksi. Omaiset voivat osallistua uurnan hautaamiseen laskemalla uurnan hautaan ja viettämällä haudalla oman näköisensä muistamishetken.

Hautaamisen jälkeen omaisia pyydetään peittämään hauta vähintään uurnan verran. Seurakunta varaa tarvittavan maa-aineksen haudan viereen ja huolehtii hautapaikan tarkastamisesta sekä viimeistelystä hautaamista seuraavana arkipäivänä.

Hautamuistomerkki voi olla esimerkiksi kivi, risti tai veistos. Muistomerkin tulee soveltua hautausmaan yleisilmeeseen ja kunnioittaa hautausmaan arvokasta ympäristöä. Hautamuistomerkki ei ole pakollinen.

Muistomerkin hankinnalla ei ole kiire. Se voidaan tilata esimerkiksi kiviveistämöltä tai hautaustoimiston kautta. Ennen muistomerkin asentamista seurakunnalta on haettava lupa, ja muistomerkki voidaan asentaa vasta, kun hautapaikkaa ja hautausta koskevat maksut on suoritettu.

Muistomerkin koko ja ulkoasu määräytyvät hautapaikan ja hautausmaa-alueen mukaan. Tarkemmat ohjeet (pitäisikö olla erillinen ohje?) ja määräykset saa seurakunnasta.

Veteraanilehdossa seurakunta hankkii muistomerkin omaisten kustannuksella kaiverrusta varten. Muistolehtojen nimilaatat hankkii ja asentaa seurakunta omaisten kustannuksella.

Ohje hautamuistomerkistä ja suunnitelmasta

Ennen uuden hautamuistomerkin valmistamista ja asentamista on seurakunnalle toimitettava hautamuistomerkkisuunnitelma. Suunnitelma tarvitaan myös silloin, kun muistomerkkiä uusitaan, siirretään tai siihen tehdään rakenteellisia muutoksia.

Suunnitelman laatii yleensä muistomerkin valmistaja, joka toimittaa sen seurakunnalle hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa esitetään muistomerkin mitat, materiaali sekä vainajan ja tilaajan tiedot.

Hautaustoimi arvioi suunnitelman soveltuvuuden hautausmaaympäristöön ja tarkistaa, että muistomerkki täyttää seurakunnan ohjeet. Muistomerkkiä ei saa asentaa ennen kuin suunnitelma on hyväksytty.

Tavanomaisista pienistä lisäkoristeista, kuten enkeleistä, linnuista tai kukkalyhdyistä, ei tarvitse tehdä erillistä suunnitelmaa.

Muistomerkin hoito, puhdistus ja mahdollinen oikaisu kuuluvat hautaoikeuden haltijalle tai omaisille. Vinossa oleva muistomerkki voi aiheuttaa vaaratilanteen hautausmaalla kävijöille ja työntekijöille. Turvallisuussyistä seurakunta voi tarvittaessa kaataa vaaralliseksi todetun muistomerkin.

Muistomerkin oikaisun voi tehdä itse tai tilata palvelun muistomerkin toimittajalta. Oikaisupalvelu on mahdollista hankkia myös seurakunnalta. Huomioithan, ettei muistomerkkiä saa suoristaa esimerkiksi kivien, puupalikoiden, käpyjen tai muiden irrallisten esineiden avulla.

Lisätietoja muistomerkin oikaisusta ja palvelun tilaamisesta seurakunnalta löytyy hautakiven oikaisulomakkeelta.

Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Hoitoon kuuluu esimerkiksi haudan siistinä pitäminen, nurmialueen hoito sekä kuihtuneiden kukkien poistaminen. Haudalle voi istuttaa kukkia ja tuoda kynttilöitä sekä muita muistamisia hautausmaan ohjeita noudattaen.

Mikäli hauta jää pitkäksi aikaa hoitamatta, seurakunta voi käynnistää kirkkolain mukaisen kuulutusmenettelyn.

Omaiset voivat hoitaa hautaa itse tai tehdä haudanhoitosopimuksen seurakunnan kanssa. Seurakunta tarjoaa erilaisia hoitovaihtoehtoja, kuten kukatonta hoitoa, kesäkukkahoitoa ja perennahoitoa.

Kesäkukkahoidossa omaiset voivat valita haudalle istutettavan kukkalajikkeen, mutta kukkien värin päättää seurakunta. Kesäkukkahoitosopimuksia tulevalle kesäkaudelle tehdään vuosittain huhtikuun loppuun saakka.

Haudanhoitosopimuksen tekeminen edellyttää, että hautapaikan hallinta-aika on voimassa koko sopimuskauden ajan. Lisätietoja hoitovaihtoehdoista, hinnoista ja sopimusten tekemisestä saa seurakuntapalveluista.

Haudalla olevat kynttilälyhdyt ja hoitotyötä haittaavat koriste-esineet on hyvä poistaa kesäkaudeksi. Puiden ja koristepensaiden istuttaminen haudalle edellyttää seurakunnan lupaa.

Pyhäinpäivänä ja jouluna monet muistavat läheisiään viemällä haudalle kynttilän. Ympäristöystävällinen vaihtoehto on käyttää lyhty- tai LED-kynttilää.

Hautajaisista aiheutuu kustannuksia, joista vastaa ensisijaisesti vainajan kuolinpesä. Käytännössä hautajaisjärjestelyjä hoitava omainen tai muu tilaaja huolehtii usein laskujen maksamisesta kuolinpesän varoista.

Seurakunnan perimiä maksuja voivat olla esimerkiksi hautapaikkamaksu, hautaoikeuden jatkaminen, haudan avaaminen ja peittäminen sekä mahdolliset haudanhoitoon liittyvät palvelut. Lisäksi kustannuksia voi aiheutua esimerkiksi arkusta tai uurnasta, vainajan kuljetuksista, muistotilaisuudesta, kukista ja hautamuistomerkistä.

Perunkirjoituksen laatiminen ei estä hautajaisiin liittyvien laskujen maksamista kuolinpesän varoista ennen perunkirjoituksen toimittamista. Hautaus- ja perunkirjoituskustannukset ovat kuolinpesän välttämättömiä menoja.

Jos kuolinpesän varat eivät riitä hautauskustannuksiin, voidaan vainajan viimeiseltä kotikunnalta hakea harkinnanvaraista hautausavustusta. Mahdollinen avustushakemus tai sen käsittely ei kuitenkaan estä hautajaisten järjestämistä tai laskujen maksamista. Laskujen maksamisesta vastaa laskun tilaaja myös silloin, jos avustusta ei myönnetä tai se kattaa kustannuksista vain osan.

Lisätietoja hautauskustannuksista, seurakunnan maksuista ja mahdollisista avustuksista saa seurakuntapalveluista.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan virkatodistukset, sukuselvitykset ja sukututkimuspalvelut hoitaa Kouvolan aluekeskusrekisteri, joka ylläpitää seurakuntien jäsenrekisteriä ja kirkonkirjoja.

Virkatodistus sisältää henkilön perustiedot, ja sitä voidaan tarvita esimerkiksi viranomaisasioinnissa.

Sukuselvitystä tarvitaan perunkirjoitukseen ja muihin kuolinpesän asioihin. Sukuselvitys sisältää käyttötarkoituksen edellyttämät tiedot henkilöstä, 15 ikävuodesta lähtien, Suomen ev.lut. kirkon jäsenyysajoilta. Sukuselvitykseen merkitään myös mahdolliset aviopuolisot ja lapset. Jos henkilöllä ei ole lapsia eikä aviopuolisoa, todistukseen merkitään vanhemmat ja sisarukset.

Sukututkimus on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta. Sukututkimuksessa hyödynnetään seurakuntien kirkonkirjoja ja muita historiallisia väestötietoja.

Tilausohjeet ja yhteystiedot

Virkatodistuksen, sukuselvityksen tai sukututkimusta koskevan selvityksen voi tilata Kouvolan aluekeskusrekisteristä puhelimitse tai sähköisen asiointipalvelun kautta. Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista torstaihin klo 9–12, puh. 040 195 2599. Kirkkoon kuulumattomien henkilöiden sukuselvitykset tilataan Digi- ja väestötietovirastosta. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien henkilöiden todistukset tilataan Ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä, ja ulkomailla asuneiden henkilöiden todistukset kyseisen maan rekisteriviranomaiselta.

Siunaustilaisuuden ajankohta ja paikka sovitaan hautajaisjärjestelyjen yhteydessä seurakuntapalveluissa. Hautaan siunaamisia toimitetaan tavallisesti torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin. Lauantain siunausajat on varattu kirkon jäseninä kuolleille vainajille. Siunaustilaisuus voidaan järjestää kirkossa, siunauskappelissa, sairaalan kappelissa tai haudalla. Siunauksen toimittaa yleensä vuorossa oleva seurakunnan pappi.

Ennen hautajaisia pappi tapaa omaiset. Tapaamisessa keskustellaan siunaustilaisuuden kulusta, muistellaan vainajaa ja sovitaan käytännön järjestelyistä. Omaiset voivat kertoa papille vainajan elämästä, jotta siunauspuheesta muodostuu vainajan näköinen ja hänen elämäntarinaansa kunnioittava.

Siunaustilaisuudesta voidaan tehdä vainajan persoonallisuutta ja toiveita kunnioittava. Musiikkiin, virsiin ja muihin tilaisuuden sisältöön liittyvistä toiveista voi keskustella seurakunnan kanttorin kanssa.

Kirkkoon kuulumattoman vainajan hautaukseen ja mahdolliseen muistotilaisuuteen liittyvistä järjestelyistä voi tiedustella seurakuntapalveluista.

Saattoväki kokoontuu kirkkoon, kappeliin tai muuhun sovittuun paikkaan. Siunaustilaisuudessa lähimmät omaiset istuvat tavallisesti eturiveissä.

Tilaisuus alkaa virrellä tai muulla musiikilla. Sen jälkeen pappi lausuu alkusiunauksen ja johdantosanat, lukee Raamattua, rukoilee sekä pitää puheen, jossa muistellaan vainajaa. Siunaamisen yhteydessä pappi lausuu siunaussanat ja laskee hiekkaa arkun kannelle.

Kukat voidaan laskea siunaustilaisuuden aikana tai haudalla paikallisten käytäntöjen mukaan. Kukkien laskun yhteydessä voidaan lausua muistosanat tai lyhyt tervehdys vainajalle.

Arkkuhautauksessa arkku kannetaan tavallisesti hautaan heti siunaustilaisuuden jälkeen. Arkun kantamiseen tarvitaan yleensä kuusi kantajaa, jotka ovat usein omaisia, sukulaisia tai ystäviä. Haudalla voidaan vielä laskea kukat ja viettää yhteinen jäähyväishetki.

Tuhkahautauksessa arkku jää yleensä siunaustilaisuuden jälkeen kirkkoon tai kappeliin, josta se kuljetetaan myöhemmin krematorioon. Uurnan hautaamisesta sovitaan erikseen seurakunnan kanssa.

Hautajaisiin pukeudutaan yleensä tummiin ja siisteihin vaatteisiin. Tärkeintä on kuitenkin vainajan ja omaisten kunnioittaminen, joten tummien vaatteiden puuttuminen ei estä osallistumista. Lasten pukeutuminen on usein vapaampaa kuin aikuisten. Jos vainaja on toivonut esimerkiksi värikästä tai arkisempaa pukeutumista, hänen toiveensa voidaan ottaa huomioon.

Siunaustilaisuuden jälkeen on tapana kokoontua muistotilaisuuteen muistelemaan vainajaa läheisten kesken. Muistotilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi kotona, seurakunnan tiloissa, juhlatilassa tai ravintolassa.

Muistotilaisuuden ohjelma ja tyyli ovat vapaasti suunniteltavissa. Tilaisuudesta voidaan tehdä vainajan näköinen hänen toiveitaan ja persoonallisuuttaan kunnioittaen. Ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi muisteluja, puheita, musiikkia, virsiä sekä kahvi- tai ruokatarjoilu.

Muistotilaisuudessa on usein muistopöytä, johon voidaan asettaa esimerkiksi vainajan valokuva, kynttilä ja kukkia. Saapuneet adressit ja osanotot voidaan lukea tilaisuudessa tai niiden sijaan joku omaisista voi kiittää osanotosta.

Pappi tai kanttori voi osallistua muistotilaisuuteen erikseen sovittaessa. Toiveesta kannattaa kertoa hyvissä ajoin hautajaisjärjestelyjen yhteydessä.

Tilaisuuden päätteeksi on tapana kiittää osallistujia yhteisestä muistamisen hetkestä.