Lapsen suru

Kuolema on surullista ja luonnollista

Lähde: Lastenkirkon Kuolema on surullista ja luonnollista -esite

Turvallinen läheinen voi parhaiten auttaa lasta tunnistamaan kuolema osaksi elämää ja antamaan hänelle sanoja ja tapoja surun käsittelyyn.

Lapsi voi ihmetellä kuolemaa monista eri syistä. On hyvä, jos lapsi saa tutustua kuoleman ja surun olemassaoloon ennen kuin hän kokee läheisen kuoleman omassa elämässään.

Huomioi lapsen yllättävätkin kysymykset. Jos tilanne on mahdoton rauhalliselle keskustelulle, kiitä lasta tärkeän asian miettimisestä ja sovi hänen kanssaan, milloin aiheeseen palataan.

Pyhäinpäivä on vuoden kierrossa luonteva hetki kuolemasta puhumiselle. Syksyllä kasvien kuolema ja talvilepoon siirtyminenauttaa tutkimaan elämän kiertokulkua.

Varmista keskustelun aluksi, mitä lapsi jo tietää aiheesta. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, mikä lasta mietityttää ja mitä tietoa hän tarvitsee tunteakseen olonsa turvalliseksi.

Älä yritä antaa liikaa tietoa kerrallaan, vaan vastaa lapsen kysymyksiin.

Käytä selkeitä termejä, kuten ”kuolema” eikä vertauskuvia, kuten ”nukkui pois”. Vertauskuvat voivat pelottaa konkreettisesti ajattelevaa lasta.

Hautausmaalla voi vierailla, vaikka siellä ei olisikaan läheisten hautoja.

Kerro lapselle tavoista, joilla voimme sanoa hyvästit ja muistella kuollutta. Puhu hautajaisista ja mahdollisuudesta käydä haudalla.

Jos lapsi haluaa leikkiä hautajaisia tai liittää kuolemaan liittyviä tunteita leikkeihinsä, anna hänen tehdä niin.

Jos lapsen tuntema ihminen on kuollut, pienellekin lapselle on hyvä kertoa asiasta mahdollisimman pian.

Muistuta lasta siitä, että tunteita saa näyttää. Suru voi tulla esiin eri tavoin: itku, vihaisuus tai hiljainen hämmennys ovat kaikki tavallisia reaktioita. Älä pelkää näyttää omaa suruasi.

Jos oma surusi on niin voimakas, että et pysty keskustelemaan lapsen kanssa, pyydä joku toinen lapselle turvallinen henkilö mukaan kertomaan läheisen kuolemasta lapselle. Lapsi aistii surun ilmapiirin joka tapauksessa. Puheeksi ottaminen tuo turvaa.

Jos et tiedä vastausta johonkin kysymykseen, kerro sekin. Voit sanoa esimerkiksi, että joitakin asioita ei tiedetä varmasti. Kerro se, mitä itse ajattelet kuolemasta ja mikä lohduttaa sinua.

Ole valmis kuuntelemaan, mitä lapsella on sanottavana. Kuuntele hänen huoliaan, ajatuksiaan ja kysymyksiään lämpimästi.

Anna lapsen osallistua läheisen ihmisen hautajaisiin ja mahdollisesti myös hautajaisten suunnitteluun. Lapsi voi esimerkiksi piirtää jäähyväiskortin ja laittaa oman kukan vainajan arkulle.

Jos lapsi itse haluaa, hän voi olla mukana katsomassa vainajaa ennen hautaamista. Kuolleen näkeminen konkretisoi sen, ettei hautaaminen ole hänelle vahingollista.

Ole valmis jatkamaan keskustelua silloin, kun lapsi haluaa puhua asiasta lisää.

Rukous tuo turvaa

Kuolemaa emme koskaan täysin ymmärrä. Usko antaa keinoja käsitellä kuoleman salaisuutta. Rukous tuo turvaa läpi elämän. Kynttilän sytyttäminen on konkreettinen tapa kunnioittaa, muistella kuollutta ja rukoilla ilman sanoja.

Jumala, haluan kertoa sinulle, että … Siunaa meitä. Aamen. Sytytän haudalle kynttilän. Rakkaitani muistelen. Jumala luonasi taivaassa elämä on ikuinen

Riikka Jäntin säveltämän ja Anna-Mari Kaskisen sanoittaman laulun voit kuunnella Lastenkirkosta. Se on Suomen ev. lut. kirkon media lapsille. Tutustu alkuperäiseen Kuolema on surullista ja luonnollista -esitteeseen Lastenkirkon sivuilla tästä klikkaamalla.

Lasten surutyö

Menetyksen ja surun kohtaaminen ja kuoleman teeman käsittely herättää usein lapsissa monenlaisia kysymyksiä.

Erityisesti hyvin läheisen ihmisen kuoleman tapahtuessa lapset tarvitsevat erityistä tukea ja huomiota.

Sureva lapsi tarvitsee paljon läheisyyttä ja läsnäoloa. Perusturvallisuuden tunteen säilyminen olisi taattava lapsille erityisesti surun ja menetysten keskellä.

Lasten sururyhmä läheisensä menettäneille lapsille

Sururyhmä on suunnattu alakouluikäisille lapsille. Lasten sururyhmä on 6 kerran kokonaisuus, jossa surua käsitellään toiminnallisin keinoin. Ryhmä sopii kaikille läheisensä menettäneille lapsille, riippumatta siitä minkä aikaa menetyksestä on. Lapsi käsittelee surua toistuvia kertoja eri kehitysvaiheissa. Seuraava ryhmä kokoontuu keväällä 2027.

Lisätietoja ryhmästä antaa: Mari Turunen, lastenohjaaja, p. 0400 143 344 tai mari.turunen@evl.fi.

Lasten erovertaisryhmät

Lasten erovertaisryhmä 7-12-vuotiaille lapsille

Ryhmässä tuetaan lasta käsittelemään vanhempien eroa vertaisuutta hyödyntäen, käsitelemällä eron tuomia muutoksia ja tunteita mm. tarinoiden, leikin ja tehtävien avulla. Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joiden huoltajien erosta on kulunut vähintään 6kk. Mukaan mahtuu 8 lasta. Olemme yhteydessä huoltajiin ilmoittautumisen päätyttyä.

Ryhmätoimintaa seuraavan kerran syksyllä 2027.

Lisätietoja ryhmästä antaa: Henna Tapanainen, perhetoiminnan ohjaaja, henna.tapanainen@evl.fi