Siirry sisältöön

Ristiinan kirkko

Ristiinan kirkko on rakennettu vuonna 1775. Kirkossa on Lastenpaikka, joka on jumalanpalvelusten aikana vapaasti käytettävissä. Lapset saavat kerätä tarroja omaan messupassiin.

Ilmakuva Ristiinan kirkosta kesällä.

Kissalammentie 2, 52300 Ristiina

Avoinna jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien aikana. Muulloin avoinna ryhmille vain tilauksesta.

Max 780 henkilöä

Esteettömyys
  • Esteetön tila
  • Induktiosilmukka
  • Pysäköinti
  • WC
Varaus ja tiedustelut

Kirkot ja tilat varataan aina seurakuntapalveluiden kautta.

040 014 3280
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapalvelut

Kirkon historiaa

Ristiina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1649 Suur-Savon eli Mikkelin kirkkopitäjästä. Samana vuonna valmistui Pietari Brahen puolison Kristiina Katariina Brahen rakennuttama seurakunnan ensimmäinen kirkko. Siinä oli osittain maalattia. Seurakunta sai nimensä Kristiina Brahen mukaan. Kristiina oli sekä kreivitär että Kajaanin paronitar.

Vanha kirkko rappeutui ja kävi pieneksi. Seurakunnan nykyinen kirkko valmistui 1775 ja sen rakennusmestarina toimi Eskil Collenius Sortavalasta. Alttaritaulu esittää Jeesusta vastaanottamassa työtätekeviä ja raskautettuja. Sen on maalannut Alexandra Såltin. Maalauksessa Kristus ei kosketa ihmisiä vain käsillään vaan myös jaloillaan.

Kirkkoon mahtuu 780 ihmistä. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997. Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ovat Ristiinan kirkon ja koko Etelä-Savon suurin taideaarre. Ne ovat ainoat elävästä mallista tehdyt maalaukset heistä. Taulut on tehty ennen vuotta 1650.

Toinen kirkossa näkyvä valtakunta on Venäjä, jonka vaakunan kaksoiskotka kertoo maasta, jossa aurinko ei koskaan laske. Kaksoiskotkia löytyy 1920-luvulla valmistetuista kyntteliköistä. Kolmas valtakunta on Suomi, josta kirkossa kertovat alkuperäiset sinivalkoiset värit. Neljäs valtakunta on sitten näkymätön Jumalan valtakunta. Häkellyttävää on se, että Suomen tasavallan aika on näistä neljästä lyhyin.

Alttaritaulu ja maalaukset

Alttaritaulu

Ristiinan kirkon alttaritaulu on taidemaalari Alexandra Såltinin (synt. Frosterus) maalaama. Alttaritaulu esittää Jeesusta vastaanottamassa työtätekeviä ja raskautettuja. Maalauksessa Kristus ei kosketa ihmisiä vain käsillään vaan myös jaloillaan. Taulun kehyksen alaosassa on teksti Matteuksen evankeliumin jakeesta 11:28: ”Tulkaa minun tyköni kaikki jotka työtä teette ja olette raskautetut, minä tahdon teitä virvoittaa!”

Alttaritaulu on maalattu ja ostettu seurakunnalle vuonna 1883, ja se on yksi niistä lähes viidestäkymmenestä alttaritaulusta, joiden maalaamiseen rouva Såltin oli 1870-luvun lopulta erikoistunut.

Kirkon muut maalaukset

Ristiinan kirkossa on kaksi muotokuvaa, jotka on tehty jo ennen vuotta 1650. Niissä kuvataan Pietari ja Kristiina Brahe, joista ei ole olemassa muita elävästä mallista tehtyjä maalauksia.

Lisäksi Ristiinan kirkossa on runsaasti muutakin maalaustaidetta. Pääoven luona on kirkon rakentamisen muistotaulu. Saarnatuolin takana on Vanhasta kirkosta siirretty taulu, joka on omistettu Stenbockin suvun Christina Catharinalle.

Edellä mainitun taulun lähellä on taulu, jossa kerrotaan Ristiinan ensimmäisen kirkon rakentamisesta.

Alttariin katsoessa sen oikealle puolelle jää maalaus, joka esittää Kristusta kuninkaana.

Alttariin katsoessa sen vasemmalle puolelle taas jää 1700-luvulta peräisin olevia tauluja, joiden aiheina ovat Kristuksen ruoskiminen, Jeesus ristillä ja Neitsyt Maria kerubien ympäröimänä.

Lähteet:

  • Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan Ristiinan kirkko -esite, Kyösti Väänäsen Ristiinan kirkko -esite sekä Mikkelin kirkot -esite.
Ehtoolliskalusto

Nykyään Ristiinan kirkossa käytössä olevat teräksiset ehtoollispikarit, hopeinen ehtoollismalja, viinikannu ja ehtoollisleipälautanen ja -rasia ovat lahjoitustavaraa. Ne saatiin hankittua vuonna 1995 keräysvaroin.

Ristiinan ensimmäiseen kirkkoon Tukholmasta 1750-luvulla ostetut ehtoolliskalkki ja öylättilautanen ovat edelleen tallella. Niitä käytettiin 1990-luvulle asti.

1800-luvulla on hankittu kaksi samanlaista ehtoolliskannua. Jalustaan on kaiverrettu teksti ”Ristiinan kirkon oma”.

Niin sanotussa matkaehtoolliskalustossa säilytyksessä on ehtoollisleipäastia. Siihen on kaiverrettu seurakunnan perustajan nimikirjaimet GB.

Lähde:

  • Ristiinan kirkko, Ristiinan alueseurakunta -esite.
Ryijyt

Ristiinan kirkon vihkiryijy on vuodelta 1959. Sen on kutonut Helmi Heinikainen ja lahjoittanut Ristiinan maa- ja kotitalousnaiset. Vihkiryijyn keskustaa hallitsee tummanpunainen väri, jota ympärillä tukevat tummemmat sävyt.

Kirkon kasteryijy taas on vuodelta 1999. Sen on tehnyt oppilasnäytetyönään Anne Saastamoinen. Kellertävänvaalean ryijyn malli on hirvensalmelaisen Reetta Hirsimäen.

Lähde:

  • Esite Ristiinan kirkko, Ristiinan alueseurakunta.