Rippikoulu
Rippikoulu eli ripari on tärkeä virstanpylväs matkalla kohti aikuisuutta. Siellä opetellaan yhdessä elämistä ja tutustutaan kirkkoomme. Rippikoulun voi käydä leiri-, päivä tai erityisrippikouluna. Seurakunnassamme pidetään säännöllisesti myös aikuisrippikoulua. Yhteisenä piirteenä kaikille rippikouluille on kolme sanaa: elämä, usko ja rukous.
Tervetuloa rippikouluun!
Rippikoulu toteutetaan reilun puolen vuoden aikana ja sen laajuus on 80 tuntia. Siihen kuuluu erilaisia tapahtumia ja oman seurakunnan toimintaan osallistumista. Jos rippikouluun liittyy leirijakso, se on viikon mittainen.
Yleensä rippikoulu käydään sinä vuonna, kun täytetään 15 vuotta. Jos nuori on mennyt 6-vuotiaana kouluun, hän voi anoa mahdollisuutta käydä rippikoulu 14-vuotiaana samaan aikaan luokkakavereidensa kanssa.
Rippikoulun voi käydä, vaikka ei olisi kastettu. Jos haluaa osallistua konfirmaatioon, sitä ennen tapahtuu kaste. Jos henkilö on kastettu, mutta hän ei kuulu kirkkoon, on hänen liityttävä kirkkoon ennen konfirmaatiota. Rippikouluikäinen voi huoltajien luvalla liittyä kirkkoon, vaikka nämä eivät itse kirkkoon kuuluisikaan.
Haluatko kummiksi tai kirkollisen vihkimisen? Ei hätää. Aikuisrippikoulu toteutetaan räätälöitynä, keskustelevana rippikouluna ja sen laajuus on 20 tuntia. Siihen voi liittyä tutustumista seurakuntaan ja sen tapahtumiin. Tarkemmat tiedot alkavista rippikouluista saat ottamalla yhteyttä seuraaviin henkilöihin:
-
Nuorisotyönohjaaja
Minna SuihkonenNuorisotyö
Rippikoulutyö, isostoiminta
-
Seurakuntapastori
Sari MartikainenRistimäen alueseurakunta | Papit
Rippikoulutyö, isostoiminta
Rippikoulun aikajana
Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana. Rippikoulun aikana osallistutaan seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, leiri ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Saat kaikkiin tarkemmat ohjeet omalta rippikoulun ohjaajaltasi!
Ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät. Seuraa oman seurakunnan tai järjestön tiedotusta ilmoittautumisesta.
Tutustutaan!
Aluksi järjestetään rippikoulun starttipäivä, vanhempainpäivä tai -ilta ja perheisiin tutustuminen. Ensimmäisten tapaamisten yhteydessä ensimmäinen messu- ja ehtoollisopetus, ja tämän lisäksi on muita yhteisiä tapaamisia tai teemapäiviä.
Ennen rippileiriä
Osallistutaan jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan oman rippikouluryhmän kanssa yhdessä. Oma rippikouluryhmä osallistuu 3–5 jumalanpalvelukseen. Yhdessä myös suunnitellaan ja toteutetaan yksi jumalanpalvelus!
Leiri
Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on rippileiri. Tähän osaan kuuluu 1–2 lähipäivää sekä vähintään 7 leiripäivän mittainen leiri. Leiri voi olla myös päiväleiri, eli päivärippikoulu.
Konfirmaatio ja rippijuhlat
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa pukeudutaan valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Lue lisää rippijuhlasta
Rippikoulun jälkeen
Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!
Tietoa rippikoulusta
Millainen rippikoulu voi olla?
Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.
Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Tarjolla on myös monenlaisia teemaleirejä: vaellus-, laskettelu-, purjehdus-, musiikki-, urheilu- ja ympäristöaiheisia ripareita.
Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.
Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.
Oman seurakunnan riparitarjonnan löydät seurakunnan verkkosivuilta. Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.
Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?
Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.
Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.
Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.
Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.
Rippikouluun ilmoittautuminen
Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.
Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Mitä rippikoulusta saa?
Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:
- toimia kastettavan lapsen kummina
- asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
- voi mennä kirkossa naimisiin (tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
- osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
Rippijuhla on nuoren oma juhla
Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.
Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu
Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.
Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.
Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmäripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.
Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.
Pitääkö opetella jotakin ulkoa?
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.
Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:
- Uskontunnustus
- Isä meidän -rukous
- Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
- Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)
Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:
- Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
- Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
- Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa
Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.
Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.
Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.
Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.
Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.
Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.
Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.
