Seurakuntavaalit 2026
Seurakuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman seurakuntasi ja samalla usein myös asuinalueesi tulevaisuuteen. Kun äänestät tai asetut ehdolle, olet edustamassa arvojesi mukaista toimintaa.
Seurakuntavaalit ovat 15.11.2026
Seurakuntavaalit ovat aina paikalliset vaalit. Seurakuntalaisten joukosta valittavat luottamushenkilöt ovat Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tärkeä strateginen tukijoukkue. He suunnittelevat ja linjaavat seurakunnan toimintaa ja taloutta oman nelivuotiskautensa ajan, mutta usein myös kauemmas eteenpäin katsoen.
Anna äänesi kuulua.
Tärkeät päivämäärät
Vaalien järjestämistä sitovat kirkkolaki ja kirkkojärjestys. Ota talteen nämä vaaleihin liittyvät tärkeät päivämäärät.
Ehdokasasettelu päättyy 15.9.
Voit asettua ehdolle, jos olet konfirmoitu, 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026 täyttävä ev.lut. seurakunnan jäsen. Mikäli et ole kirkon jäsen, mutta ehdokkuus seurakuntavaaleissa kiinnostaa, liity kirkkoon ajoissa. Seurakunnan tulee vahvistaa jäsenyys 15.9. mennessä.
Asetu ehdokkaaksi
Ennakkoäänestys järjestetään 3.–7.11.
Voit äänestää ennakkoon kaikissa Suomen ev.lut. kirkon seurakuntien ennakkoäänestyspaikoissa. Äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026 16 vuotta täyttävällä seurakunnan jäsenellä.
Äänestä ennakkoon
Vaalipäivä on sunnuntaina 15.11.
Vaalipäivänä voit äänestää vain oman seurakuntasi ilmoittamassa äänestyspaikassa.
Vaalipäivän äänestyspaikatSeurakuntavaalit pähkinänkuoressa
Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt linjaamaan toimintaa ja budjetointia seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Mitä luottamushenkilöt tekevät?
Vaaleilla valittavat luottamushenkilöt edustavat seurakuntalaisia. He tekevät yhteistyötä seurakunnan kirkkoherran ja muiden työntekijöiden kanssa.
Luottamushenkilöt päättävät monista tärkeistä asioista, jotka koskevat seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimintaa, taloutta ja hallintoa. He päättävät esimerkiksi:
- seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista
- rakennushankkeista
- avustuksista
- monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista
- seurakunnan toiminnan painotuksista
- seurakunnan tilojen käytöstä.
Luottamushenkilöillä on äänioikeus hiippakunnan piispanvaalissa ja hiippakuntavaltuustovaalissa. He voivat äänestää myös kirkolliskokousvaalissa eli he pääsevät valitsemaan päättäjiä kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.
Kuka voi asettua ehdolle?
Ehdolle voi asettua seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.
Kuka voi äänestää?
Voit äänestää seurakuntavaaleissa, jos olet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja täytät 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä.
Pieni sanasto
Perustamiskirja
Perustamiskirja on asiakirja, joka osoittaa, että joukko seurakunnan jäseniä on päättänyt perustaa valitsijayhdistyksen, jotta se voi asettaa ehdokkaita seurakuntavaaleihin.
Valitsijayhdistys
Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 seurakunnan äänioikeutettua jäsentä.
Asetu ehdolle
Vaaleissa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa. Seurakunta tarvitsee kaikenikäisiä, eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia ehdokkaiksi, joista luottamushenkilöt valitaan.
Miksi asettua ehdolle?
Seurakunnan luottamushenkilönä olet mukana:
-
suunnittelemassa toimintaa
-
päättämässä, kuinka rahoja käytetään
-
päättämässä työntekijävalinnoista
-
jakamassa osaamistasi
-
luomassa mielikuvaa kirkosta
-
valitsemassa edustajia kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon
Asetu ehdolle
Liity seurakuntasi ehdokaslistalle tai perusta oma valitsijayhdistys.
Kuka voi olla ehdokas vaaleissa?
Voit asettua ehdokkaaksi, jos olet kirkon konfirmoitu jäsen ja
- täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 15.11.2026.
- antanut kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta
- tunnettu kristillisestä vakaumuksesta
- et ole vajaavaltainen
Kristillisestä vakaumuksesta tunnettu -ilmaisu kertoo, että kuuluu kirkkoon ja haluaa rakentaa kirkon tulevaisuutta.
Vajaavaltaisuus tarkoittaa oikeudellista asemaa, jossa henkilöllä ei ole oikeutta hallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia.
Ehdokas ei voi olla oman seurakunnan/seurakuntayhtymän viranhaltija tai työntekijä.
Mihin seurakuntaan kuulun?
Kuulut seurakuntaan, jonka alueella kotikuntasi on. Kotikunta tarkoittaa pääsääntöisesti sitä kuntaa, jossa Suomessa vakituisesti asuva henkilö asuu ja jossa hän on kirjoilla.
Hakupalvelu löytää seurakuntasi antamasi osoitteen perusteella.
Mitä luottamushenkilöt tekevät?
Vaaleilla valittavat luottamushenkilöt edustavat seurakuntalaisia ja tekevät yhteistyötä seurakunnan työntekijöiden kanssa.
Luottamushenkilöt päättävät monista tärkeistä asioista, jotka koskevat seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimintaa, taloutta ja hallintoa. He päättävät esimerkiksi:
- seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista
- rakennushankkeista
- avustuksista
- monista työntekijävalinnoista
- seurakunnan toiminnan painotuksista
- seurakunnan tilojen käytöstä.
Luottamushenkilöillä on äänioikeus hiippakunnan piispanvaalissa ja hiippakuntavaltuustovaalissa. He voivat äänestää myös kirkolliskokousvaalissa eli he pääsevät valitsemaan päättäjiä kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.
Näin päätöksenteko toimii
Itsenäisessä seurakunnassa on:
Kirkkovaltuusto:
- seurakuntavaaleilla valittu
- seurakunnan ylin päätöksentekoelin
- päättää toiminnan ja talouden päälinjoista kuten kirkollisverosta, rakennushankkeista ja uusista viroista
- valtuutetuilla on äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa
Kirkkoneuvosto:
- kirkkovaltuuston valitsema
- toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä
- vastaa seurakunnan yleisestä hallinnosta ja on seurakunnan taloudenhoitaja
- edustaa seurakuntaa suhteessa valtioon ja muihin viranomaisiin
- valitsee suurimman osan seurakunnan viranhaltijoista
- kirkkoherra toimii puheenjohtajana
Seurakuntayhtymässä on:
Yhteinen kirkkovaltuusto:
- valittu seurakuntavaaleilla
- yhtymän ylin päätöksentekoelin
- päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista
- jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken
- valtuutetuilla äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa
Yhteinen kirkkoneuvosto:
- yhteisen kirkkovaltuuston valitsema
- seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin
- johtaa seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta
- edustaa seurakuntayhtymää sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset
- puheenjohtajana toimii yksi yhtymän kirkkoherroista
Seurakuntaneuvosto:
- vaalitaan seurakuntavaaleissa
- kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät
- puheenjohtajana on kirkkoherra
Kuinka asetun ehdolle?
Liity seurakuntasi ehdokaslistalle…
Kysy seurakuntasi ehdokaslistoista ja yhteyshenkilöistä kirkkoherranvirastosta, seurakuntasi toimistosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä ja etsi itsellesi sopiva lista.
Listoja perustavat valitsijayhdistykset, joiden taustalla voi olla herätysliike tai poliittinen puolue, usein myös jokin teema tai ajatusmaailma. Näitä voivat olla esimerkiksi kirkon uudistaminen, tasa-arvon edistäminen tai nuorten aseman vahvistaminen kirkossa.
Selvitä valitsijayhdistyksen teemat ja tavoitteet ja varmista, että voit olla niiden takana.
… tai perusta oma valitsijayhdistys
Voit myös perustaa oman valitsijayhdistyksen, jos et löydä sopivaa. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 10 seurakunnassa äänioikeutettua jäsentä.
Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat on toimitettava kirkkoherranvirastoon viimeistään 15.9.2026, jolloin ehdokasasettelu päättyy.
Toimi näin:
- Täytä ja tulosta perustamisasiakirjat
Yhdistyksen perustamisasiakirjat löytyvät evl.fi/plus-palvelusta. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi, täytä sähköisesti ja tulosta lopuksi. Muista allekirjoitus. Yhdistyksen perustamisasiakirjat voi myös noutaa kirkkoherranvirastosta tai seurakuntasi toimistosta.
Kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston perustamiskirjat ovat kaksi erillistä dokumenttia. Kirkkovaltuustoa koskevat vaaliasiakirjat suositellaan tulostamaan valkoiselle paperille ja seurakuntaneuvostoa koskevat vaaliasiakirjat oranssille paperille. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista.
- Tutustu yksityiskohtiin
Yhdistyksen listalla voi olla ehdokkaita tietty määrä suhteessa seurakunnan luottamushenkilöpaikkoihin. Tarkista luku kirkkoherranvirastosta.
Sama ehdokas voi olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokaslistalla. Kirkkoherranvirastosta on hyvä varmistaa, onko omassa seurakunnassa joitain erityisiä käytäntöjä ehdokasasettelussa, esim. kuvataanko kaikki ehdokkaat yhteisesti viestinnällisiä tarkoituksia varten.
- Valitse asiamies
Nimeä joku perustamisasiakirjan allekirjoittajista yhdistyksen asiamieheksi ja joku toinen hänen varamiehekseen. He eivät saa olla valitsijayhdistyksen ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajat ja allekirjoittajat saavat itse olla ehdokkaita. Asiamiehen tulee olla 18 vuotta täyttänyt.
- Määritä teema ja anna listallesi nimi
Valitsijayhdistyksen nimen tarkoitus on kertoa äänestäjille, mikä yhteisö on ryhmän taustalla tai mitkä ovat sen tavoitteet.
- Toimita asiakirjat ajoissa
Jos haluat listalle näkyvyyttä ennen ehdokasasettelun päättymistä, toimita perustamisasiakirjat seurakuntaasi ajoissa. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostumus on toimitettava kirkkoherranvirastoon viimeistään 15.9.2026 klo 16.
Lisätietoja saat seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Voi myös tulostaa itse dokumentit.
Toteuta lähidemokratiaa – vältä sopuvaaleja
Demokraattisen vaalijärjestelmään kuuluu, että ensisijaisesti järjestetään vaalit, joissa seurakuntalaiset voivat äänestää. Sopuvaali tarkoittaa sitä, että seurakunnassa ei järjestetä äänestystä, vaan kaikki ehdolla olevat valitaan varsinaisiksi jäseniksi tai varajäseniksi ilman äänestystä.
Sopuvaali syntyy, jos:
- annetaan yksi hyväksytty ehdokaslista, jossa valitsijayhdistys asettaa varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet järjestykseen.
- hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhtä monta kuin on varsinaisia jäseniä toimielimeen tai ainakin neljä viidesosaa valittavien määrästä.
Jotta sopuvaaleilta vältytään, tarvitaan tarpeeksi ehdokkaita jokaisen seurakunnan seurakuntavaalissa. Asetu siis ehdolle ja ole mukana toteuttamassa lähidemokratiaa.
Valitsijayhdistykset
Tutustu Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntavaalien 2026 valitsijayhdistyksiin niiden vaaliohjelmien kautta.
Koko kansan kirkko
Sosiaalidemokraattien ja sitoutumattomien valitsijayhdistys, joka edustaa käytännön lähimmäisenrakkautta. Toimimme sen puolesta, että seurakunnasta rakentuu yhteisö, jossa jokaisella iästä, sukupuolesta, elämänvaiheesta ja perhemuodosta riippumatta olisi yhtäläiset mahdollisuudet elää turvallista ja ihmisarvoista elämää.
Toimimme sellaisen kirkon puolesta, jossa ketään ei jätetä yksin, kaikista pidetään huolta ja kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.
Valitsijayhdistyksen yhteyshenkilö: Sari Rautiainen, p. 040 7208 571.
Vanhat syntiveljet
Vanhat syntiveljet on poliittisiin puolueisiin ja herätysliikkeisiin sitoutumaton kirkon uudistusmielisten jäsenten ja ystävien valitsijayhdistys. Toimimme Mikkelin tuomikirkkoseurakunnan alueella ja olemme osa valtakunnallista Tulkaa kaikki -liikettä. Haluamme edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja avointa päätöksentekoa kirkossa.
Vanhojen syntiveljien arvot
Avara kansankirkollisuus
Vanhat syntiveljet on poliittisiin puolueisiin ja herätysliikkeisiin sitoutumaton liike. Kirkko vaikuttaa jäsentensä kautta, jolloin kirkosta tulee heidän näköisensä. Meille erilaisuus on rikkaus, myös siinä, miten ilmaisemme uskoamme.
Jokaisella on mittaamaton ihmisarvo
Yhteiskunnassa ja elämässä ihmiset leimataan ja heidän arvoaan punnitaan erilaisilla mittareilla. Meillä on vain yksi leima, ihminen. Tällaisen lähimmäisenrakkauden periaatteen mukaan jokainen toinen ihminen on täsmälleen yhtä hyvä tai huono kuin minä itse, ja siksi jokaista on kohdeltava samanarvoisesti.
Mielipiteen ilmaisuvapaus kirkossa
Uskontulkinnallisesti tiukat, opillisesti ahtaat ja lopullisen totuuden määrittämiseen pyrkivät linjaukset kaventavat tulevaisuuteen katsovan kirkon ajattelutapaa. Vanhat syntiveljet ovat avoimia uskon ja elämän kysymysten edessä. Olemme etsimässä yhdessä.
Avioliitto kaikille
Vanhat syntiveljet tahtovat olla vaikuttamassa kaikin tavoin siihen, että ihmisiä kohdellaan kirkossa tasa-arvoisesti. Kirkollisen vihkimisen tulee olla mahdollinen kaikille sitä haluaville.
Vanhat syntiveljet on osa valtakunnallista Tulkaa kaikki -liikettä. Tulkaa kaikki -liike on Suomen ev.lut. kirkon jäsenten verkosto, joka edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja avointa päätöksentekoa kirkossa.
Valitsijayhdistyksen yhteyshenkilö: Heikki Karasti, p. 044 241 9562.
Toinen Toistaan Tarvitsee
Toinen Toistaan Tarvitsee – valitsijayhdistys (TTT) Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa Mikä on TTT? Se on kaikille seurakuntalaisille avoin ja puolueisiin sitoutumaton valitsijayhdistys, joka haluaa kehittää seurakuntaamme luottaen, että Jumalan hyvä sanoma, evankeliumi on kaikkia varten. Seurakunnan tehtävä on välittää evankeliumia ja rakentaa yhteyttä sekä Jumalaan että lähimmäisiin.
TTT haluaa edistää seurakunnassamme:
Luottamusta Raamattuun Jumalan sanana
Seurakunnan opetuksen ja toiminnan tulee perustua Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen.
Hengellisen kodin rakentumista
Seurakunnan tulee olla kaikille avoin hengellinen koti, joka tukee ja rohkaisee kaikissa elämän vaiheissa sekä kannustaa osallistumaan. Tuemme ja rohkaisemme seurakunnan vapaaehtoisia messuyhteisöjä ja muuta vapaaehtoistoimintaa.
Omaleimaisia alueseurakuntia
Seurakunnan eri toimintamuotojen ja viestinnän tulee kohdata alueiden ihmiset ja tarpeet alueiden omaleimaisuutta tukien.
Lähetystyötä ja diakoniaa
Lähetystyö on seurakunnan ydintehtävä, jonka tulisi näkyä kaikilla eri työaloilla. Tuemme lähetystyön kokonaisuutta talousarviovaroin ja vapaaehtoistyöllä seurakuntamme painopisteiden mukaisesti. Kutsumme uskosta ja kirkosta vieraantuneita Vapahtajan ja seurakunnan yhteyteen. Seurakunnassa on paljon henkisiä ja hengellisistä tarpeita, mutta paljon myös aineellista hätää. Diakonian tarve tulee edelleen kasvamaan, minkä vuoksi työn kohdentaminen heikoimmassa asemassa oleviin on tärkeää.
Perheiden hyvinvointia
Seurakunnan tulee tukea avioliittoja, perheitä ja lasten ja nuorten hengellistä kasvatusta monipuolisesti. Perheitä vahvistava työ läpäisee eri työalat. Kirkon tulee pitää kiinni naisen ja miehen välisestä avioliitto-opetuksesta, joka nousee Raamatun ihmiskäsityksestä.
Yhteistä työtä ja keskustelua
Haluamme toimia hyvässä yhteistyössä viranhaltijoiden ja eri luottamushenkilöryhmien kanssa. Seurakunnan roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa tulee vahvistaa omasta sanomasta ja identiteetistä luopumatta.
Valitsijayhdistyksen yhteyshenkilö: Marja Kuronen, marjakuronen1@gmail.com.
Äänestä
Minkälainen on sinun kirkkosi? Millaisia päätöksiä seurakunnassasi tehdään seuraavien neljän vuoden aikana? Äänestä ja vaikuta.
Miksi äänestäisin?
Äänestä, jos haluat vaikuttaa siihen, millaisia valintoja seurakuntasi tekee tulevaisuudessa, millainen yhteisö seurakuntasi on tai miten sen varoja käytetään.
Seurakuntavaalit ovat paikalliset. Äänestämällä voit vaikuttaa oman seurakuntasi tulevaisuuteen: siihen, ketä palkataan, millaista toimintaa järjestetään, miten seurakunnan resursseja käytetään, keiden kanssa hakeudutaan yhteistyöhön, millaisia tiloja seurakunnalla on käytössään.
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka ohjaavat seurakuntasi toimintaa nelivuotiskaudella 2027–2030. Jos olet kirkon jäsen ja täytät 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä, saat olla mukana valitsemassa heidät. Äänesi on tärkeä!
Äänestä ennakkoon tai vaalipäivänä
Ennakkoäänestys järjestetään 3.–7.11. Vaalipäivä on sunnuntai 15.11.2026 ja silloin äänestetään Mikkelin Pitäjänkirkossa.
Mihin seurakuntaan kuulun?
Kuulut seurakuntaan, jonka alueella kotikuntasi on. Kotikunta tarkoittaa pääsääntöisesti sitä kuntaa, jossa Suomessa vakituisesti asuva henkilö asuu ja jossa hän on kirjoilla.
Ennakkoäänestää voi missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa. Voit kuitenkin äänestää vain oman seurakuntasi ehdokasta. Vaalipäivänä voit äänestää vain oman seurakuntasi äänestyspaikassa.
Jos olet muuttanut uuden seurakunnan alueelle 15.8. jälkeen, käytät äänioikeutta vanhassa seurakunnassasi.
Hakupalvelu löytää seurakuntasi antamasi osoitteen perusteella.
Ennakkoäänestä missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa
Voi äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa Suomessa. Tarkista paikat ja aukioloajat ennen kuin lähdet äänestämään.
Voit antaa äänesi vain oman seurakuntasi ehdokkaalle. Muista tarkistaa ehdokkaasi numero.
Jos olet saanut ilmoituskortin äänioikeudesta, ota se mukaan ennakkoäänestykseen. Voit äänestää myös ilman sitä. Henkilöllisyystodistus tarkistetaan äänestyspaikassa.
Äänestä vaalipäivänä seurakunnassasi
Vaalipäivä on sunnuntai 15.11.2026. Äänestyspaikka on avoinna kello 11–20. Voit äänestää ainoastaan oman seurakuntasi äänestyspaikassa.
Muistathan ottaa henkilöllisyystodistuksen mukaasi äänestyspaikalle.
Kotiäänestys
Jos kykysi liikkua tai toimia on rajoittunut niin, ettet pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voit äänestää ennakolta kotona (kotiäänestys) siinä seurakunnassa, jonka äänioikeutettujen luetteloon sinut on merkitty.
Lääkärintodistusta tai muuta tarkempaa selvitystä kotiäänestyksen edellytyksien täyttymisestä ei tarvitse esittää. Oma tai läheisen arvio tilanteesta on riittävä.
Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos hänet on merkitty kyseisen seurakunnan äänioikeutettujen luetteloon.
Kotiäänestys voidaan yleensä toimittaa, vaikka seurakunnan äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuksi merkitty äänestäjä asuisi esimerkiksi naapuriseurakunnan alueella sijaitsevassa hoitolaitoksessa.
Kotiäänestykseen ilmoittautuminen
Kotiäänestykseen tulee ilmoittautua kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään ennakkoäänestyksen alkamista edeltävänä perjantaina eli 30.10.2026 ennen kello 16.
Kotiäänestykseen ilmoittaudutaan sen seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai seurakuntatoimistoon, jonka äänioikeutettujen luetteloon henkilö on merkitty äänioikeutetuksi. Ilmoittautuminen tulee tehdä kirjallisesti tai puhelimitse. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköpostilla. Kirjallinen ilmoitus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jota on saatavilla kirkkoherranvirastossa tai seurakuntatoimistossa.
Lisätietoja kotiäänestyksestä saat seurakuntapalveluistamme.
Voinko äänestää ulkomailla?
Kirkkolain mukaan äänioikeus seurakuntavaaleissa on niillä kirkon jäsenillä, joilla on kotikunta Suomessa.
Jos asut ulkomailla, mutta sinulla on kotikunta Suomessa, on ennakkoäänestyksen aikana mahdollista äänestää minkä tahansa seurakunnan ennakkoäänestyspaikassa Suomessa. Ennakkoäänestystä ei järjestetä Suomen rajojen ulkopuolella.