Anttolan kirkko

Kirkko purettiin talkoilla ja siirrettiin hevoskyydillä talvella 1869 – 70 järvenselkiä pitkin Anttolaan. Tänne se pystytettiin Henrik Fagerlundin johdolla 1870 Anttolan hovin silloisen isännän, eversti Rosenbergin lahjoittamalle kirkkotontille ja vihittiin käyttöön juhannuksena 1871.

Kirkon mukana tulivat myös saarnatuoli ja alttariseinän krusifiksi, jotka ovat peräisin 1660-luvulla rakennetusta Juvan vanhasta kirkosta. Alun perin alttariseinää koristi Mikkelin pitäjältä lahjaksi saatu kaksiosainen alttaritaulu, jossa on kuvattuna Maria Magdaleena Jeesuksen ristin juurella. Nykyisin alttaritaulu on konservoituna sijoitettu kirkon vieressä sijaitsevaan seurakuntataloon.

Kirkossa on vuosikymmenten aikana suoritettu useita korjauksia. Kirkon ulkomuoto kellotorneineen on viime vuosisadan lopulta. 1926 Alvar Aallon suunnittelemassa korjauksessa kirkon sisäseinät verhottiin peilipaneeleilla, alttari uudistettiin ja alttaritaulu korvattiin krusifiksilla ja Aallon suunnittelemilla kynttiläasetelmilla. Seuraavat isommat korjaukset tehtiin vuosina 1962 – 1965 Veikko Larkaksen ja Yki Nummen suunnitelmien mukaan.
Nykyiseen asuunsa kirkko korjattiin vuonna 1994. Suunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Jaakko Merenmies Ky. Tällöin kirkkoon rakennettiin myös uusi lämmitysjärjestelmä ja äänentoistojärjestelmä.

Viimeisimmän remontin yhteydessä hankittiin myös uudet kirkkotekstiilit, jotka on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Helena Karvonen.

Anttolan kirkon alttaritaulu

Anttolan kirkon alttaritauluun liittyvästä viimeisimmästä uudistuksesta vastasi akateemikko Alvar Aalto. Hänen vuonna 1926 suunnittelemassaan sisätilojen korjauksessa alttaritaulu korvattiin vanhalla, alkuperäisellä krusifiksilla (ristin päissä on neljän evankelistan eli Matteuksen, Johanneksen, Luukkaan ja Markuksen vertauskuvat) ja Aallon suunnittelemilla kynttiläasetelmilla. Alttarin yläpuolella ollut ikkuna peitettiin. Aalto perusteli näitä muutoksia uskonnollisilla tunnesyillä ja taiteellisilla vaikutteilla.

Ennen Aallon uudistusta kirkon sisustus oli toisenlainen. Anttolaan Juvalta siirretyn puukirkon, joka on otettu käyttöön vuonna 1871, mukana Anttolaan siirtyivät myös saarnatuoli ja alttariseinän krusifiksi. Ne ovat säilyneet 1660-luvulla rakennetusta Juvan vanhasta kirkosta. Krusifiksin sijaan Anttolan kirkon alttariseinää koristi aluksi Mikkelin maaseurakunnalta (vt. rukoushuonesaarnaaja H.J. Pastisen pyynnöstä) saatu kaksiosainen alttaritaulu. Mikkeliin Helsingin Ulrika Eleonoran kirkosta tulleen taulun aihe oli Maria Magdaleena Jeesuksen ristin juurella. Taulu on taitettu taiteharjaiseen kehykseen, vaikka se on alkuaan ollut pyöröpäätteinen. Jeesuksen ja Maria Magdaleenan lisäksi alttaritaulussa on muita ihmishahmoja sekä enkelin päitä ja aurinko. Nykyisin tämä vanha öljyvärimaalaus on konservoituna sijoitettu seurakuntataloon, joka sijaitsee kirkon vieressä. Väliaikana taulua on säilytetty Alvar Aallon ohjeistuksen mukaan sakaristossa.

Vuonna 1914 entinen anttolalainen kauppias A. Valkonen lahjoitti merkkipäivänsä kunniaksi 1 500 markkaa uutta alttaritaulua varten, mutta taulua tai myös suunniteltua värikästä lasi-ikkunaa ei hankittu.

Lähteet:

• Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan esite Mikkelin kirkot.
• Anttolan kirkon historiikki (moniste) – Sinikka Jormalainen 1991.
• Muut, lähdetiedoitta luetut monisteet.

Vuoden 1965 Anttolan kirkon korjausten aikoihin anttolalaiset naisjärjestöt lahjoittivat kirkkoon Jerusalem-nimisen antependiumin, alttarin pöytäliinan ja saarnatuolin kirjaliinan. Kaikkien näiden tekstiilien suunnittelija oli tekstiilitaiteilija Eva-Irmeli Oksanen.

1990-luvulla kirkkoa jälleen korjattiin ja tuolloin hankittiin uusia kirkkotekstiilejäkin. Ne on valmistanut ja suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Karvonen.

Lähteet:

• Anttolan kirkon historiikki, koonnut Sinikka Jormalainen vuonna 1991.
• Lukkari-verkkosivut.