Kirkolliskokouksessa vaadittiin valtion rahoitusta
Lue viime viikon 2.-6.11.2026 kirkolliskokouksen tärkeimmät päätökset.
- Kirkko vaatii valtiolta vakaampaa rahoitusta yhteiskunnallisiin tehtäviinsä. Kirkolliskokous päätti esittää valtioneuvostolle neuvotteluja pysyvästä ja oikeudenmukaisesta rahoitusratkaisusta. Kyse ovat erityisesti hautaustoimesta, väestökirjanpidosta sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten ja esineistön ylläpidosta. Kirkolliskokouksen linja on, ettei näiden koko väestöä palvelevien tehtävien kustannuksia pidä siirtää kirkon jäsenten tai palvelujen käyttäjien maksettaviksi.
- Kirkkoherran vaalitapaa ei lähdetä muuttamaan. Aloite kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamisesta jätettiin raukeamaan äänin 60–40, yhden äänestäessä tyhjää. Edustaja-aloitteessa esitettiin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista siten, että kirkkoherran välillinen ja välitön vaalitapa olisivat sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa eikä kumpaakaan asetettaisi ensisijaiseksi vaalitavaksi. Nyt välitön vaali mainitaan ensisijaisena vaalitapana. Kirkolliskokous pyysi piispainkokousta yhdessä Kirkkohallituksen kanssa päivittämään kirkkoherran vaalitapaa koskevaa hallintomenettelyohjeistuksen.
- Kummius helpommaksi. Kirkolliskokous päätti antaa Kirkkohallitukselle tehtäväksi kirkkojärjestyksen muutoksen, joka mahdollistaa kasteen poikkeustilanteessa myös ilman kummia. Tavoitteena on, ettei kummien puute muodostu esteeksi kasteelle. Kirkon lähtökohtana säilyy silti se, että olisi hyvä, että jokaisella kastettavalla olisi kummi, ja ilman kummia kastamiseen tarvittaisiin kirkkoherran päätös sekä huoltajien tai kastettavan itsensä esitys. Nykyisen säännön mukaan kastettavalla tulee olla vähintään yksi konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsenenä oleva kummi.
- Seurakuntien toimielimille kaksi varapuheenjohtajaa. Kirkolliskokous antoi Kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkolainsäädännön muutokset, joiden perusteella esimerkiksi kirkkovaltuustolle, kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostolle voitaisiin valita ensimmäinen ja tarvittaessa toinen varapuheenjohtaja.
- Kirkon eläkerahaston talous vuodelle 2027 vahvistettiin. Kirkollisveroon perustuva eläkerahastomaksu on vuonna 2027 5,0 % ja seurakuntien palkkaperusteinen eläkemaksu 28,7 %.
- Keskusrahaston vuoden 2026 talousarviota muutettiin. Muun muassa kirkon identiteetin- ja käyttöoikeushallintajärjestelmän eli IDM:n loppuunsaattamiseen lisättiin 1,1 miljoonaa euroa ja Kirkon koulutuskeskuksen lämmitys- ja vesilinjoihin 0,2 miljoonaa euroa.
Kirkon uusi strategia tulevaisuusselontekona
Kirkon uusi, Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon -strategia vuosille 2027–2032 oli kirkolliskokouksessa tulevaisuusselontekona. Strategian oli jo hyväksynyt Kirkkohallituksen täysistunto 22.9.2026, eikä kirkolliskokous siis ollut sen varsinainen hyväksyjä. Strategiassa korostetaan muun muassa heikoimpien rinnalla kulkemista, lasten ja nuorten tulevaisuususkoa, ihmisarvoa, luomakuntaa sekä erilaisia tapoja kuulua kirkkoon.
