Kotiinpaluu
Siinä se jälleen oli: kokemus, että olen tullut kotiin. Se yllätti voimallaan, lämmöllään, turvallisuudellaan. Kokemuksella siitä, että olen hyväksytty sellaisena kuin olen. Ihmiset kutsuivat mukaan, saan kuulua itseäni suurempaan.
Olin pienessä norjalaisessa kylässä nimeltään Biri. Siellä pidettiin pohjoismainen eksistentiaalisen hyvinvoinnin konferenssi toukokuussa, ja matkasin sinne oppimaan, pitämään esitelmää, verkostoitumaan toisten samanhenkisten ihmisten kanssa. Aamulla aikaisin kävelin vuoristomaisemissa ja katselin, kun taivas heijastui peilityynen veden pinnasta.
Edellisen kerran palasin kotiin kolmisen vuotta sitten, kun sain töissä kutsun lähteä rakentamaan saattohoito-osastoa. 14-vuotiaana jäin seurakuntaan, sillä nuortenleiri kutsui kotiin. Kotiinpaluun hetket kertovat taivaasta täällä maanpäällisen elämämme matkan varrella.
