Stenbäckin mestariteos vaatii huolenpitoa
Kirkon rakentaminen on ollut valtava ponnistus aikansa mikkeliläisille. Nyt on uuden sukupolven aika kantaa vastuuta kotikirkosta. Millaisen jäljen hyvinvoiva sukupolvemme haluaa Mikkelin tuomiokirkosta jättää, kyselee tuomiokirkon peruskorjauksen ohjausryhmän puheenjohtaja Tapio Honkamaa.
Mikkelin tuomiokirkko seisoo Ristimäellään kauniina kuten aina. Jylhät piirteet kohoavat terävästi kohti korkeutta. Tornit ja kaaret piirtyvät tutusti taivaanrantaa vasten varsinkin kirkkaina päivinä. Eipä näkymä ole hassumpi kuulaana pakkasyönäkään. Usein tunnelmaa tihentää naakkaparvi.
Kirkon rakentaminen on ollut valtava ponnistus aikansa mikkeliläisille. Seurakuntalaisille haluttiin tarjota parasta, joten arkkitehdiksi valittiin alansa ehdoton ykkönen, Josef Stenbäck. Vuonna 1854 pohjalaiseen pappisperheeseen syntynyt Stenbäck oli tavattoman tuottelias kirkkosuunnittelija. Hänen kynästään lähti 35 pyhätön piirustukset. Osaa niistä hän oli myös urakoimassa.
Lahjakasta Stenbäckiä on kuvattu avuliaana, ystävällisenä ja huumorintajuisena ihmisenä. Vahvasti kristillinen perhetausta vaikutti hänen erikoistumiseensa kirkkojen suunniteluun. Hän kuoli Helsingissä 1929.
Mikkelin tuomiokirkko rakennettiin vajassa puolessatoista vuodessa puhtaaksimuuratusta, mikkeliläisistä punatiilestä. Vuonna 1897 valmistunut kirkko on yksi Suomen uusgoottilaisenLinkki avautuu uudessa välilehdessä kirkkoarkkitehtuurin päätöitä. Sitä pidetään yhtenä tekijänsä onnistuneimmista töistä.
Tuomiokirkko on korjattu perinpohjaisesti kahdesti. Vuonna 1955 valmistuneen peruskorjauksen myötä kirkko sai uuden sakastiosan ja uudet urut. Remontti muovasi kirkkoa melkoisesti sekä ulkoa että sisältä. Vuonna 1984 sisätilat saivat uuden ilmeen ja alakertaan valmistui kryptaLinkki avautuu uudessa välilehdessä palvelemaan kirkollisia toimituksia ja muuta seurakuntatyötä.
Tullaanpa vuoteen 2024. Satunnaisen kulkijan silmään tuomiokirkko tuskin näyttää remonttikohteelta. Silti on jälleen tultu vaiheeseen. jossa uuden sukupolven on aika kantaa vastuu kotikirkosta. Läheltä katsottuna tiilikate on monin paikoin kärsinyt. Vesivahinkoja on syntynyt. Sisätilat kaipaavat uudistamista ja esteettömyyttä sekä tekniikka uudistamista.
Jos kirkkovaltuusto suo, on edessä parin vuoden remontti. Tämän hetkisen arvion mukaan peruskorjaus maksaa noin 8,5 miljoonaa euroa.
Mikkelin tuomiokirkon rakentajat ja korjaajat ovat aina Stenbäckistä lähtien halunneet pyhätöstä arvokkaan ja viihtyisän. Myös taidetta on hankittu halki tuomiokirkon historian.
Aiemmat sukupolvet eivät todellakaan ole pihtailleet. Vähästäkin on haluttu sijoittaa rakkaan kotikirkon parhaaksi. Arvokkain teos on 1899 valmistunut kauppaneuvos C. F. Pöndisen lahjoittama ja Pekka Halosen maalaama Kristuksen ristiinnaulitsemista esittävä alttaritaulu.
Millaisen pysyvän jäljen hyvinvoiva sukupolvemme haluaa Mikkelin tuomiokirkkoon jättää? Prosentti taiteeseen on viisas ja kaukokatseinen periaate tälläkin kertaa.
