Kaupungin maamerkki kuntoon – tuomiokirkon peruskorjauksen taustat
Tuomiokirkon peruskorjauksen ohjausryhmä jakaa tietoa ja tunteita suurhankkeen ytimestä. Tämä on blogisarjan ensimmäinen osa, jossa avataan remontin taustoja ja tarvetta.
Muutama vuosi on varovasti totuteltu ajatukseen vuonna 1897 valmistuneen Mikkelin tuomiokirkon – kaupungin maamerkin – korjaamisesta, sillä ei vankka massiivitiilikirkkokaan ilman toimenpiteitä säily kunnossa tuleville sukupolville. Edellisestä remontista on kulunut jo tovi, noin 40 vuotta.
Nyt suunnittelun alla oleva projekti sai alkusykäyksensä julkisivusta irtoavista tiilenkappaleista, minkä vuoksi tiilien ja saumausten kuntoa tutkittiin jo vuonna 2018. Asiaan tartuttiin vakavasti, sillä eihän ollut lainkaan sopivaa, että tiilenpalasia saattaisi pudota ohikulkijoiden tai vaikka morsiusparin niskaan.
Asiantuntijat kutsuttiin tutkimaan julkisivun kuntoa ja todettiin, että lämpötilavaihtelut, pakkanen ja vesi olivat tehneet tehtävänsä – rapautumat olivat paikoin merkittäviä. Johtopäätös oli se, että jotakin seinille oli tehtävä, joko rankemman kautta eli tiiliä ja saumauksia vaihtaen ja uusien, tai kevyemmällä vuosihuolloilla tiilenpalasia irrottaen. Asia jäi tuossa vaiheessa mietintään, koska erityisen kiire korjaushankkeella ei ollut.
Muutaman vuoden mietinnän jälkeen aloitettiin hankesuunnitelman laatiminen keväällä 2023. Suunnitelma on laaja, mutta lyhyesti sanottuna lisätutkimusten perusteella todettiin, että ulkoseiniin kohdistuva kosteusrasitus on siirtynyt huokoisessa tiilirakenteessa sisäänpäin, missä se on tiivistynyt rakenteen sisäpintaan. Sisäpuolisissa rappauksissa on tutkimusten perusteella laajoja vaurioalueita, ja rappauksen sekä rappausalustan välinen tartunta on heikentynyt 125 vuoden aikana. Vauriot pystyy tavallinen kirkkovieraskin huomamaan katselemalla kirkon sisäseiniä. Maali on paikoitellen irti ja laajoilta alueilta halkeillut.
Sisäseinien rappauksen vaurioitumisasteen ollessa tällä tasolla todettiin, että on kuitenkin taloudellisesti järkevintä toteuttaa laaja peruskorjaus julkisivukorjauksen sijaan. Oltiin siis tilanteessa, että Mikkelin tuomiokirkon julkisivukorjaus oli laajentunut myös kirkon sisäpuolelle. Muutos on aika mittava, ja se kyllä tietää myös kustannusten merkittävää kasvua.
Näin laaja korjaushanke tarvitsee vankkaa ohjausta. Suunnittelutyötä varten perustettiin kuluvan vuoden alussa seurakunnan luottamushenkilöistä ja työntekijöistä sekä asiantuntijasta koostuva tuomiokirkon peruskorjauksen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kirkkovaltuuston jäsen Tapio Honkamaa. Mitä ohjausryhmä käytännössä tekee ja mitä olemme kevään aikana saaneet aikaan, onkin seuraavan blogitekstin aihe. Aiomme jatkaa raportointia koko hankkeen ajan, jotta aiheesta kiinnostuneet voivat seurata yhteisen projektin etenemistä.
Faktoja tuomiokirkon peruskorjauksesta:
- Vuoden 2024 talousarviossa peruskorjauksen suunnitteluun on käytettävissä 200 000 euroa
- Suunnitelmakausille 2025–2026 on varattu toteutusrahaa yhteensä 5 000 000 euroa
- Hankesuunnitelmassa arvonlisäverollinen kustannusarvio oli 6.7–7.8 miljoonaa euroa. Kustannusarvio tarkentuu suunnittelun edetessä
- Projektia johtaa Sitowise Oy:n Pasi Piispa.
- Ohjausryhmän luonnossuunnitteluun asiantuntija-apua antaa arkkitehti Heikki Kirjalainen Arkkitehtitoimisto Kirjalainen Oy:stä.
- Rakennushistoriaselvityksellä tutkitaan kirkon arkkitehtonista historiaa, jota on parasta aikaa tekemässä Teija Ahola Selvitystyö Aholasta.
- Kirkon sisäväritutkimuksessa kumppanina toimii Korjausrakentaminen Vanhaa Ossoo ja Maria Luostarinen.
