”Ettehän vaan pilaa kaunista tuomiokirkkoamme”
Suuret muutokset voivat aiheuttaa monenlaisia tunnereaktioita. Tuomiokirkon remontti on herättänyt myös huolta, mutta siihen ei ole syytä. Hankkeen ohjausryhmä tiedostaa olevansa paljon vartijoina, vakuuttaa ohjausryhmän puheenjohtaja Tapio Honkamaa.
Seurakuntalainen soitti. Hänellä oli huolena kotiseurakunnan tuomiokirkon suuri remontti, josta hän oli juuri lukenut.
”Ettehän vaan pilaa kaunista ja arvokasta kirkkoamme”, kävi hän suoraan asiaan.
Kysyjä korosti vielä, ettei kauniiseen arvorakennukseen saa tehdä muutoksia, jotka liiaksi pistävät seurakuntalaisten silmään.
Korjaustöiden ohjausryhmän puheenjohtajana minun teki mieli vastata saman tien, että emme tietenkään tee liikaa muutoksia tai muita huonoja ratkaisuja. Nöyrin mielin kokosin kuitenkin hetken ajatuksia.
Vuonna 1897 valmistunutta kirkkoa on viimeksi remontoitu laajasti 40 vuotta sitten. Sitä edellinen iso korjaustyö taasen tehtiin 70 vuotta sitten 1950-luvulla. Kunto on nyt sellainen, että työtä riittää sekä rakennuksen ulkopuolella että sisällä. Ulkoseinissä on paljon tiilivaurioita, ja kosteus on työntynyt sisään vaurioittaen sisäseiniä ja -kattoja.
Monessa kohdin tuomiokirkkoa pitää myös tuoda nykypäivään. Uusittavaksi tulee niin lvi- kuin sähkötekniikkaa. Myös kirkon esteettömyys ja audiotekniikka vaativat uusia ratkaisuja. Siksi suunnitteilla on muun muassa pieni hissi, jolla niin ihmiset kuin tavarat pääsevät vaivatta parvelle.
Kirkkoreissusta halutaan tehdä houkuttelevampi pienille lapsille ja heidän perheilleen. Lasten tila tulee kirkkosalin peräosaan. WC-tilatkin vaativat uudistamista. Uusien toimintojen tieltä pitää ottaa jonkin verran istumapaikkoja.
Tuomiokirkon suurremontti on valtavan työläs ja kallis hanke. Kustannusarvio on 8,6 miljoonaa euroa.
Tiedämme ohjausryhmässä, että olemme paljon vartijoina. Seurakuntalaiset odottavat täysin oikein perustein, että kotikirkosta tulee entistä ehompi ilman, että muutosta juuri huomaa.
Suunnittelua teemme tiiviissä yhteistyössä alan parhaiden ammattilaisten kanssa. Päätökset rakentamisesta tekevät tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto vakain tuumin. Myös museovirasto seuraa hankkeen etenemistä tarkasti, ja lopullisen luvan suunnitelmien toteuttamiseen antaa kirkkohallitus.
Tuntuu hienolta, että remontti selvästi kiinnostaa seurakuntalaisia. Seurattavaa riittää, sillä helmikuussa päättyvää suunnitteluvaihetta seuraa urakkakilpailu. Kirkko suljetaan toukokuussa, minkä jälkeen noin puolentoista vuoden kestävät työt pääsevät alkuun kesällä tai alkusyksystä.
