Kuka on tämä lapsi
Kuka on tämä lapsi, joka tänä yönä syntyy keskellemme? Kuka on tämä lapsi, jonka nimi lausutaan tänään niin monella kielellä ja niin monessa maassa, niin monissa kodeissa ja kirkoissa?
Kertomus on meille tuttu ja turvallinen – lähes sadunomainen. Kaunis talli ja seimiasetelma vievät ajatuksemme lapsuuden jouluihin. Enkelin sanat, paimenet kedolla ja tähti taivaalla herättävät meissä lämpimiä ja kauniita muistoja. Ja niin saa olla. Se on hyvä ja tarpeellinen.
Mutta ehkä juuri siksi, koska tarina on niin tuttu, sen terä saattaa tylsyä. Kertomus Kristuksen syntymästä ei ole vain kaunis jouluinen asetelma, vaan julistus Jumalan Pojan syntymästä maailmaan, joka ei ollut valmis ottamaan häntä vastaan. Siksi haluan tänä jouluna pyytää meitä pysähtymään ja kysymään: entä jos se tapahtuisi nyt? Entä jos se tapahtuisi meidän keskellämme – täällä Mikkelissä?
Mikä olisi talli, mikä olisi seimi ja keitä olisivat paimenet kedolla?
Kuvitelkaa talvinen ilta, sellainen vanhan ajan luminen pakkasyö täällä Mikkelissä. Kylmyys kiristyy, lumi tuiskuaa kaupunkimme torin joulukuusen oksilla. Ihmiset ovat kodeissaan, lämpimässä, ystävien ja sukulaisten ympäröiminä. Monilla vatsa on jo täynnä joulun herkkuja ja mieli raukea.
Yön pimeydessä Mikkelin torille saapuu nuori ja matkasta uupunut pariskunta idän suunnasta, mistä lie kaukaa vieraalta maalta. Heillä ei ole autoa eikä taksia vastassa. He kulkevat vanhalla naisten polkupyörällä – ei vaihteita, ei sähkömoottoria eikä edes sitä pian poistuvaa työsuhdepyörän verovähennystä.
Pyörä on raskas. Mies taluttaa, ohjaustangossa roikkuu kasseja ja pusseja. Nuori nainen ei jaksa kävellä. Hän on viimeisillään raskaana ja istuu pyörän tarakalla, käsi miehen harteilla. Monien ovien summereita he olivat jo soittaneet, mutta yksikään ovi ei ollut avautunut, eikä edes rappukäytävän lämpöön ollut pääsyä.
He olivat puhuneet ovisummereihin suomea, mutta oudosti murtaen. S-kirjain suhisi epämiellyttävästi ja sanan painotukset olivat väärissä paikoissa. Mistä lie olivat tulossa? Onko heillä papereita? Kuka heidät on kutsunut tänne? Kovia, tiukkoja ja kasvottomia kysymyksiä ovisummereiden kautta.
Synnytyksen aika tulee yllättäen. Supistukset alkavat, eikä ole paikkaa, minne mennä. Miehen katse kiertää hätääntyneenä ympäri talvista toria. Ovet ovat kiinni, toriparkkikin on jo yöksi suljettu. Ympärillä vain kauniisti valaistuja ikkunoita – ovet lukossa ja ihmiset turvassa vierailta.
Silloin paikalle sattuu vartiointiliikkeen auto. Kaksi lyhythiuksista vartijaa nousee ulos. Pariskunta säikähtää ensin. Mutta yövartijat näkevät naisen kivun ja miehen hädän. He eivät kysy lupia tai selityksiä. He näkevät ihmisen hädässä. Nyt on avun antamisen hetki.
Hätäpuheluun vastataan, että juuri nyt on kova ruuhka – täytyy odottaa. Vartijat eivät jää odottamaan. He auttavat pariskunnan toriparkin tuulikaappiin, suojaan tuulelta ja tuiskulta. Polkupyörä jää siihen ovensuuhun, kassit sen ympärille.
Sieltä vartijat taluttavat pariskunnan alas parkkihalliin, betoniseinien keskelle, pois viiman ja lumen armoilta. Se ei ole lämmin paikka, mutta se on turva. Se on katto pään päällä, seinät ympärillä ja hetken hengähdys keskellä hätää.
Lapsi syntyy parkkihalliin. Toinen vartijoista kaivaa taskustaan poletin ja hakee kauppakeskuksen ostoskärryt. Hän riisuu oman toppatakkinsa ja levittää sen kärryn pohjalle vuoteeksi ja lämmikkeeksi. Nuori äiti kapaloi vastasyntyneen tuon takin sisään. Parkkihallin kylmässä, betoniseinien keskellä, lapsi huutaa ensimmäisen kerran.
Jumalan Poika puhuu.
Siinä he seisovat – vartijat ja nuori pariskunta. He katsovat ostoskärryissä itkevää lasta, Ihmisen Poikaa. Ei seimeä, vaan metallia. Ei olkia, vaan toppatakki. Ei enkelikuoroa, vaan ilmanvaihdon tasaista huminaa.
Kuka on tämä lapsi? Kuka on tämä lapsi, joka tänä yönä syntyy keskellemme? Kuka on tämä lapsi, jonka nimi lausutaan tänään niin monella kielellä ja niin monessa maassa?
Kristus sanoo: “Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”
Hänen sanansa ja hänen opetuksensa voivat valaista tätä pimeää maailmaa – ja ne voivat valaista ihmisen sydämen.
Kuka on tämä lapsi.
