Siirry sisältöön

Kahden valtakunnan kansalainen

Aurinko paistaa lehdettömän puun takaa ja maa on roudassa.

Kristillisen kirkon historian ajat osoittavat, että me kristityt olemme kahden valtakunnan kansalaisia. Uuden testamentin selvä ja yksiselitteinen kanta on se, että kristitty on maanpäällisen kansalaisuuden lisäksi taivaan valtakunnan kansalainen ja lopullinen kotimaamme on taivaassa, jonne me olemme matkalla. Me, Luojan luomat ihmiset, elämme ja olemme aikamme täällä maapallolla ja teemme täällä oman, tärkeän tehtävämme. Se tarkoittaa samalla sitä, että jokainen meistä on samalla tämän maailman ja maallisen yhteiskunnan jäsen ja vastuussa siitä, mitä täällä tapahtuu. Siksi meidän tulee rukoilla mm. valtiovallan puolesta ja noudattaa lakeja ja asetuksia kuten Raamatussa sanotaan.

”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti.” (1.Tim.2:1-2)