Tuomiokirkon alttaritaulu

Tuomiokirkon alttaritaulun on maalannut Pekka Halonen vuonna 1899. Goottilaisiin kehyksiin sijoitetun taulun nimi on Ristiinnaulittu. Tummasävyisessä taulussa Jeesus on naulittu ristinpuuhun, ja hänen vierellään, ristin juurella vasemmalla on Jeesuksen äiti Maria ja oikealla yksi Jeesuksen opetuslapsista – Johannes Sebedeuksen poika. Maalauksen henkilöt erottuvat vaaleampina hahmoina muuten sinertävänvihertävästä taustasta.

Halosen Ristiinnaulittu-maalaus on kapea ja korkea freskomainen teos. Siitä kuvastuu öisen ajan levollisuus ja rauhallisuus. Maalauksessa on varhaisrenessanssin henkeä, ja se on nimenomaan hartauskuva, ei tapahtumakuva. Halonen ei halunnut esittää kärsivää Jeesusta.

Halonen toteutti Ristiinnaulitun tuomiokirkon suunnittelijan ja rakentajan Josef Stenbäckin välittämän tilauksen perusteella. Halosella kului tämän alttaritaulun hahmotteluun ja maalaamiseen kolmisen vuotta. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta otti maalauksen vastaan sen lahjoittajalta kauppaneuvos C. F. Pöndiseltä.

Lähde: Mikkelin tuomiokirkko – Helena Riekki 1997.

  Tuomiokirkon lasimaalaukset

  Vuonna 1954–1955 suoritetuissa tuomiokirkon muutostöissä     alttaritaulun molemmin puolin sijaitseviin kuori-ikkunoihin     tehtiin värikylläiset lasimaalaukset. Lasimaalausten muoto on kapea ja korkea kuten alttaritaulunkin. Maalaukset suunnitteli kuvataiteilija Antti Salmenlinna aihepiireistä, jotka hänelle antoi piispa Martti Simojoki.

  18-ruutuiset lasimaalaukset ovat tyyliltään kertovia. Kummankin maalauksen yläosassa on kuvattu merkittäviä symboleja, toisessa taivaallista voitonkruunua ja toisessa Jumalan kaikkinäkevää silmää. 

  Vasemmanpuoleisessa lasimaalauksessa aiheena on hiippakunnan edellinen pääkaupunki eli Viipuri sekä yleisimmin Karjala. Oikeanpuoleisessa lasimaalauksessa taas näkyy Savoa ja Mikkeliä, joka on nykyinen Mikkelin hiippakunnan pääpaikka. Maalaukset liittävät tuomiokirkon rakennuksen Viipurin hiippakunnan perintöön.

  Viipurin osioissa (vasen maalaus) kuvataan uskonpuhdistajia piispa Paavali Juustenia ja piispa Mikael Agricolaa. Piispojen välissä näkyvät Viipurin linna ja Kellotorni. Niiden alla ovat Viipurin ja Karjalan vaakunat. Maalaukseen ovat päässeet myös Sortavalan kirkko sekä Käkisalmen linna. Maalauksen alaosaan on mahdutettu vielä viittauksia Karjalan talouselämään sekä Laatokan Karjalan rukoilevaisten johtajaan Henrik Renqvistiin. Aivan alaosassa on vielä teksti Jumalan sana pysyy.

  Mikkelin osioissa (oikea maalaus) keskeisin hahmo on arkkienkeli Mikael, jonka mukaan Mikkelin kaupunki on nimettykin. Pasuunaa puhaltava enkeli on onnistunut kukistamaan lohikäärmeen. Lasimaalauksessa näkyy lisäksi tekoja mittaava vaaka, Nooan kyyhky, Savon ja Mikkelin vaakunat, Tuukkalan risti, Olavinlinna ja Mikkelin vanha kivisakasti. Tämänkin maalauksen alaosaan on ikuistettu teksti. ”Herra saapuu, Amen.”

  Lähde: Mikkelin tuomiokirkko – Helena Riekki 1997.