Hautausmaat

Harjun-hautausmaa

Harjun hautausmaa
Saattotie 7
50120 MIKKELI

Hautausmaa on perustettu 1890–luvulla ja hautaaminen aloitettu Laihalammen puoleiselta alueelta kappelia vastapäätä.
Ensimmäinen hautausmaan laajennus tehtiin siunauskappelin eteläpuolelle vuonna 1947. Alueen suunnitteli
Viljo Rewell ja se sai kutsumanimen Harjun Uusi alue.

Laihalammen hautausmaan laajennusta jatkettiin 1973 Kangasalan Puutarhatyön suunnitelman pohjalta.
Laihalammen puoleisella alueella sijaitsee myös uurnahautausmaa.

Sankarihautausmaa on vuonna 1937 rakennettua siunauskappelia ympäröivällä nurmikentällä.

Harjun hautausmaan kokonaispinta-ala on noin 16 ha, josta 13 ha on hautauskäytössä.

 

Rouhialan-haut.maa

Rouhialan hautausmaa
Rouhialankatu 52
50100 MIKKELI

Hautaaminen on aloitettu 1890-luvun lopulla siunauskappelin viereiseltä osastolta. Vanha rivihauta-alue on otettu uudelleen hautauskäyttöön 1980-luvun alussa. Hautausmaan pinta-ala on 4,8 ha, joka on kokonaisuudessaan hautauskäytössä. Rouhialan hautausmaalla vainajat haudataan perinteisen hautaustavan mukaan kasvot itään päin.

Hautausmaalla sijaitsee vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki

 

Kirkonmen-hautausmaab

 

Kirkonmäen hautausmaa
Otavankatu 9
50100 MIKKELI

Vuonna 1965 haudattiin ensimmäisen kerran Kirkonmäen hautausmaalle. Maaseurakunnan kirkon viereen perustetun pienen hautausmaan kartat on piirtänyt arkkitehti Martti Riihelä vuonna 1957. Tapulin puoleisen rinteen vanhat männyt ovat olleet aikoinaan kirkossakävijöiden hevosen kiinnipitopaikkoina.

Hautausmaan pinta-ala on 1,5 hehtaaria. Kirkonmäelle haudattavat vainajat siunataan pääsääntöisesti viereisessä kirkossa ja he ovat maaseurakunnan jäseniä. Vainajat haudataan perinteisen hautaustavan mukaan kasvotitään päin.

 

Vanha-pohjoinen-hautausmaa

Vanha Pohjoinen hautausmaa
Poleninkatu

Vanha Pohjoinen hautausmaa on ollut arkkuhautauskäytössä 1800-luvun puolivälistä 1900- luvun alkuvuosiin saakka. Kun Harjun ja Rouhialan hautausmaihin ryhdyttiin hautaamaan 1890- luvulla, jäi täyttynyt hautausmaa kaupungin kunnossapidon alaiseksi. Vuonna 1987 kaupunki ja Mikkelin maaseurakunta tekivät maanvaihtokauppoja jolloin Vanha Pohjoinen hautausmaa palautui seurakunnalle takaisin aktiiviseen hautauskäyttöön. Vanhoihin sukuhautoihin on mahdollista haudata arkkuja, mutta muutoin koko alueelle on rakennettu ja rakennetaan osastoja tuhkahautauksen eri vaihtoehtoja varten. Hautausmaalla riittää tilaa sukupolville kauas tulevaisuuteen.

Hautausmaalle vuonna 2000 rakennettu Veteraanilehto on sotiemme 1939-1945 veteraanien ja heidän puolisoidensa tuhkahautausmaa jonka on suunnitellut arkkitehti Bey Heng. Vainajat voidaan kätkeä tuhkauurnassa sukuhautaan ja muistolehtoon tai sirotella sirottelualueelle. Sukuhaudalle omaiset voivat asettaa oman muistomerkin, muistolehdossa ja sirottelualueella nimilaatat kiinnitetään yhteiseen nimikiveen.
Alueen keskusmuistomerkin edustalle lasketaan siunaustilaisuuden muistokukat.

Kesällä 2008 rakennettu uusi tuhkahauta-alue hautausmaan luoteiskulmalla otettiin käyttöön syyskuun 27. päivänä vuonna 2008. Sirottelualue sijaitsee kalliokummun päällä ja muistolehdot sen molemmin puolin nurmirinteillä.
Sinne kätkettyjen vainajien nimilaatat voidaan kiinnittää kummun päällä olevaan kaksiosaiseen nimikiveen.
Sukuhautapaikoilla on valmiiksi asennetut aluspalkit omaisten hankkimia muistomerkkejä vart

 

 Anttolan-sankari-aita

Anttolan hautausmaa
Kanervatie
52100 Anttola

Anttolan käytössä oleva hautausmaa on perustettu 1890-luvulla. Hautausmaata ympäröi anttolalaisten
tuolloin itse rakentama kiviaita. Hautausmaan kokonaispinta-ala on 3,6 ha, josta vara-alueena on 1,1 ha.
Hautausmaan pääsisäänkäyntinä oleva kaunis porttirakennus on toiminut vainajien säilytystilana vielä
1980-luvulle saakka. Porttirakennuksen läheisyydessä on myös muistelemispaikka.

Kesällä vainajat siunataan pääsääntöisesti haudalla ja talvella muutaman sadan metrin päässä Anttolan kirkossa.

 

Sankaripatsas-Haukivuori

 

Haukivuoren hautausmaa
Kirkontie 291
51600 Haukivuori

Haukivuorella on käytössä kirkon ympärillä vanha hautausmaa eli Kirkkotarha ja Itäinen hautausmaa kirkon
vieressä tien toisella puolella. Itäisen hautausmaan noin hehtaarin laajennus vihittiin käyttöön 12.7.1953.

Vuosien 1939-1944 sotien sankarivainajien muistomerkki sijaitsee kirkkotarhassa. Sankaripatsas esittää
sotilaan ylösnousemusta ja on Oskari Jauhiaisen käsialaa.

Lähellä kirkon pääovea on vuonna 1918 kaatuneiden vainajien muistokivi

Vainajat haudataan Haukivuorella kasvot itään päin.

ristiinan hautausmaa
Ristiinan hautausmaa

Rajatie
52300 RISTIINA

Ristiinan hautausmaalle on haudattu 1800-luvulta lähtien. Käytössä oleva asemakaava on laadittu vuonna 1973. Hautausmaan pinta-ala on 4,64 ha. Hautausmaassa on 14 osastoa, joista yksi on kaavoitettu uurnahauta-alueeksi.

Ristiinan hautausmaa on tyypillinen etelä-savolainen metsähautausmaa, jonka viettävät rinteet ovat haasteelliset haudankaivun ja alueiden hoidon kannalta.

Ristiinan siunauskappeli sijaitsee hautausmaalla.
Suomenniemen-hautausmaa
Suomenniemen hautausmaa

Suomenkyläntie 1a
52830 SUOMENNIEMI

Haku